Onko minulla lupa haluta?

Parin viime päivän aikana olen törmännyt muutamaan otteeseen keskusteluun, jossa vilahtaa lupa-teema. Voinko, saanko, onko mahdollista tai onko minulla lupa? Vaikka puhutaan kaikki-mulle-heti-nyt –ajasta ja  kuinka meillä on vimmattu vaade saada tarpeemme ja toiveemme täytetyksi nyt heti, on ilmassa myös toisenlaista tietoisuutta. 

Joissain tilanteissa sisällämme asustaa se viisivuotias, jolle on iskostettu päähän, että aikuiselta pitää saada lupa ja aikuinen tietää mitä voi ja saa haluta. Se viisivuotias saattaa lymytä vaikka viisikymppisen sisällä ja odottaa jonkun toisen antamaa lupaa, jonkun johon itse tiedostamatta kohdistaa auktoriteettiyden. 

shutterstock_164124698.jpg

Seurasin keskustelua, jossa uuteen suhteeseen astuttaessa vanhat ikävät parisuhdekokemukset muistuivat mieleen ja pelot nousivat pintaan. ”En sitten kyllä suostu sellaiseen, että minä aina odotan ja järjestän omat aikatauluni!” – Niinpä. Mitä sinä haluat? ”No, minä en ainakaan halua sellaista, että olen se, joka aina joustaa ja tulee tärkeysjärjestyksessä viimeisenä. En enää kestä sellaista!” – No, et varmasti, eikä tarvitse. Mitä sinä haluat? ”Olen niin kyllästynyt, että asiat eivät pidä paikkansa. En enää kerta kaikkiaan suostu enää arvailemaan tarkoittaako jokin sanottu totta tai ei tai onko se vähän sinne päin tai vain hetken mielenilmaus. Se ei enää käy.” – Ei tietenkään. Mitä sinä sitten haluat? ”No en ainakaan sitä, että kalenterit ovat täynnä ja kaikki muu ajaa edelle. Sitä en missään nimessä enää halua.” –No totta. Eikä kukaan voi edes olettaa sellaista.

Mitä sinä haluat

Jonkin aikaa samaan tapaan jatkuneen keskustelun päätteeksi toinen ehdottaa varovasti: ”Oletko tullut ajatelleeksi, että voisitte yhdessä varata ’me-aikoja’ kalenteriin, kun kerran toinenkin on ilmaissut näin haluavansa? Voisitko sinä miettiä mitä haluat noiden ’me-aikojen’ kohdalla tehdä? Haluaisitko lähteä viikonlopuksi matkalle? Mitä muuta haluaisit kokea yhteiseksi varatuissa kohdissa?” – Ai. Tuota en ole tullut ajatelleeksikaan… Voisin tosiaankin tehdä niin. Nythän tähän aukeaa ihan uusia mahdollisuuksia!

Eräs ystävä alkoi tosissaan elää elämäänsä todeksi ja täyttää toiveitaan. Viimeisen viiden vuoden aikana taskuun on kertynyt kuumailmapallolentoa, muusikon uraa, surffaustaidot, golfaustaidot, lentäjän taidot… Unelmien täyttämistahtia seuratessa omissa aivoissa välkkyy tyhjässä tilassa iso kysymysmerkki. Mitä minä voisin haluta? Mikä on sellaista mistä minä pidän? Mitä minä haluan?

marja_livelife_fin_2795_-_versio_5.jpg